30. kesäkuuta 2011

Southeast Asia in my mind

Melkein päivälleen tasan puoli vuotta sitten oli perhosia vatsassa. Silloin nimittäin lähdettiin kullan kanssa kahden ja puolen kuukauden pituiselle reppumatkallemme Kakkois-Aasiaan, mikä oli parin vuoden aikana kehittynyt unelmasta suunnittelun kautta toteuttamisvaiheeseen. Hullua, että lähdöstä on jo puoli vuotta aikaa! Matkustelu on aina ollut osa elämääni, ihan lapsuuden etelänmatkoista omatoimisiin Euroopan kaupunkilomiin, kaksi interreiliä, vajaan puolentoista kuukauden reppumatka Australiassa ja niin edelleen. Ikinä aiemmin en kuitenkaan ollut lähtenyt noin pitkälle reissulle enkä muutenkaan käynyt Aasiassa (muutaman päivän Kiinan-visiittiä lukuunottamatta).

Lopputeksti on suoraa lainausta edellisestä blogistani, johon kirjoitin matkanjälkeisiä tuntemuksiani maaliskuun puolessa välissä. Niiden tekstien lukeminen ja näiden kuvien katseleminen on kuin lisälöylyn heittämistä ainaiselle matkakuumeelleni...









 "Joka tapauksessa, 75 päivää siis kului matkalla ja voin kertoa, että vietin elämäni ikimuistoisinta aikaa. Kaikkea on vaikea pukea mitenkään tyhjentävästi sanoiksi, koska kerrottavaa on aivan älytön määrä.




 Neljä maata: Kambodza, Laos, Thaimaa ja Malesia. Pääkaupunkeja, keskikokoisia kaupunkeja, pikkukyliä, saaria. Joenvarsia, merenrantoja, asfalttiviidakoita, metsiä, vesiputouksia. Yöpymistä olkirakenteisissa bungaloweissa, puisissa bungaloweissa, viihtyisissä guest houseissa, vaatimattomissa guesthouseissa, hotellimaisissa guesthouseissa.






Matkustamista tavallisilla busseilla, minibusseilla, paikallisbusseilla, hajoamispisteessä olevilla busseilla, VIP-busseilla, junan kolmosluokassa ainoana ulkomaalaisena, junan kakkosluokassa korvatulpat korvissa (Thaimaalaiset junat pitävät aikamoista meteliä), lentokoneella, mopotaksien kyydissä, taksilla, polkupyörällä, skootterilla, pitkähäntäveneellä, moottoriveneellä, isoilla lautoilla, vanhalla puisella yölautalla.




Elämää ilman uutisia, meikkaamista, kylmyyttä, ruoanlaittoa, tiskaamista. Erilaisia ihmisiä, hassuja sattumuksia, kummastuttavia tapoja, uskomatonta ystävällisyyttä, pyyteetöntä avuliaisuutta, hallittua kaaosta. Rauhallisia auringonnousuja, toinen toistaan upeimpia auringonlaskuja. Aikaa ajatella, tarkkailla, lukea ja vapaus tehdä ja mennä minne haluaa.Elämäni nopeimmat, antoisimmat ja opettavaisimmat 2,5 kuukautta. "


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...