4. syyskuuta 2011

Vinkkejä reppureissulle

 Niin kuin jokin aikaa sitten kirjoittelin, haaveissa siintää seuraava pitkä reppumatka joskus vuoden 2012 loppupuolella. Matkustuskokemusta on jo monelta mantereelta, pituudeltaan erilaisilta reissuilta ja joka matkasta oppii jotain uutta. Siksi kokosin tähän kahdeksan asiaa, jotka opin Kaakkois-Aasian matkamme aikana ja joiden omaksumisesta on hyötyä seuraavaa reissua ajatellen.


1. Enemmän aikaa. Yksinkertaisesti olisi kivaa olla pidempään tien päällä. Neljä maata 2,5 kuukaudessa oli aika maksimi, joten sopivampi tahti olisi vähintäänkin kuukausi per maa. Tämä riippuu tietenkin maan pinta-alasta: jos kyseessä on niinkin valtava maa kuin esimerkiksi Intia, joka todennäköisesti olisi seuraava matkakohteemme, aikaa tarvitsisi kunnolliseen koluamiseen mielellään useita kuukausia.

2. Ole vielä spontaanimpi. Spontaaniudessa olen pystynyt mielestäni parantamaan melko paljon, mutta aina voisi elää vielä enemmän hetken viemänä. Viihdyimme esimerkiksi Kambodzassa ja Laosissa niin hyvin, että jälkikäteen ajatellen olisimme voineet tehdä alkuperäisistä suunnitelmista poikkeavan päätöksen jäämällä vain niihin maihin ja jättämällä Thaimaan kokonaan väliin.




3. Kattavampi lääkelaukku. Olimme lääkelaukun sisällön suhteen hieman liian optimistisia: mukanamme oli ainoastaan malarialääkkeet ja ripulilääkkeet. Me molemmat kuitenkin sairastelimme pariin otteeseen, joten tarvetta olisi ollut hyvinkin paljon laajemmalle lääkevalikoimalle: kuumelääkkeelle, särkylääkkeelle, dehydraatiojauheelle (todella tärkeä nesteytyksen kannalta silloin kun on oksentelun tai ripulin kourissa!), kuumemittarille ja pahoinvointitableteille. Joitain näistä tuli ostettua matkan aikana ja joitain saimme muilta matkailijoilta, mutta ehdottomasti helpointa on vain varautua pahimpaan ja tuoda kaikki kotoa.

4. Kuulumiset matkablogiin. Lähettelin perheenjäsenille tasaisin väliajoin sähköpostia ja päivitin silloin tällöin Facebook-statuksia, mutta loppujen lopuksi matkablogin pitäminen voisi seuraavan kerran olla varteenotettava vaihtoehto. Sen avulla saisi kerralla välitettyä kuulumiset sekä kavereille että perheelle, sillä sähköpostin näpyttely jokaiselle erikseen osoittautui hieman vaivalloiseksi.



5. Tarkista aina uusimmat viisumiasiat. Lonely Planet-opaskirjassa viisumeihin liittyvät luvut sisälsivät monesti vanhentunutta tietoa - okei, viisumiasiat muuttuvat niin nopeasti, että tämä oli täysin ymmärrettävää. Vanhentuneiden tietojen takia rajanylityspaikalla sattui siis aina välillä väärinkäsityksiä: Laosin viisumi ostettiin kalliilla hinnalla etukäteen, vaikka loppujen lopuksi osoittatui, että sen olisi saanut rajaltakin - ja paljon halvemmalla. Thaimaan osalta olimme puolestaan lukeneet, että viisumin oleskeluajan voi ylittää yhdellä päivällä ilman seuraamuksia. No, poistuimme maasta vasta päivä viisumin umpeutumisen jälkeen ja kuinka ollakaan: saimme kuulla, ettei oleskeluaikaa saakaan ylittää ja niinpä jouduimme maksamaan sakkoja. Tuli ihan rikollinen olo, kun istui tuiman virkailijan edessä latomassa seteleitä pöytään ja otettiin meistä vielä kuvatkin.





6. Älä luota kulkuneuvojen aikatauluihin. Jos Kambodzassa bussin matka-ajaksi ilmoitettiin 3 tuntia, kesti matka todellisuudessa vähintään 5 tuntia. Pisin viivästys taisi olla Laosissa, jossa 12 tunnin jättimatka venyi tuskalliseksi 15 tunniksi. Tämän takia opitttiinkin nopeasti lisäämään jokaiseen arvioituun matkan kestoon ainakin pari tuntia lisää, jotta suhtautuminen ajoaikoihin olisi realistisempi.

7. Eväitä mukaan aina yläkanttiin. Varamuonan kantamisessa olen oppinut melko hyväksi, koska tulen kovin helposti nälkäiseksi. Kun siirrytään rinkka selässä kohteesta toiseen, pitää evästä oikeasti olla varmuuden vuoksi ainakin puolet enemmän mitä kuvitteleekaan tarvitsevansa (syynä tähän voi esimerkiksi olla edellinen kohta). Mukana kannattaa aina olla paljon vettä, hedelmiä ja kaikkea ei-pilaantuvaa ruokaa kuten sämpylöitä tai keksejä.



8. Tarpeeksi käteistä mukana. Jos Euroopassa on tottunut löytämään pankkiautomaatin jokaisen pienenkin kyläpahasen jokaiselta nurkalta, on monissa kehitysmaissa tilanne juuri päinvastainen. Vaikka ei haluaisi suunnitella reittiään kovin tarkkaan, pitää sitä sen verran miettiä, että missä on seuraava pankkiautomaatti. On tietenkin riskialtista kantaa mukanaan parin viikon käyttörahoja, mutta siihenkin tottui. Laosissakin jouduimme jatkamaan matkaa yhdestä kivasta paikasta, koska tiesimme seuraavan pankkiautomaatin olevan 3 tunnin ajomatkan päässä.



Näitä juttuja oli ihan hyvä kirjata ylös itselleen muistutukseksi sekä tietysti vinkkinä niille, jotka joskus haaveilevat pidemmästä reppureissusta maailmalla :)

2 kommenttia:

  1. Joo mä ainakin kannatan seuraavaks matkablogia! :) Oli outoa kun susta ei kuulunut lähes lainkaan moneen kuukauteen. Mulla ainakin on muuten varmasti aina kattava lääkelaukku mukana, oon sen verran "aina voi sattua mitä vaan" ihminen. Onko tuo dehydraatiojauhe vähän kuin imodium vai mitäs se on? :)

    VastaaPoista
  2. Joo, matkablogi vois olla kätevä, jotta saisi helposti kerrottua kaikille että hengissä ollaan :) Tärkeetä kuitenkin on, ettei myöskään liian tiiviisti raportoi tekemisiään matkan aikana (tyyliin monta kertaa viikossa), jotta ei ole ajatuksen tasolla liikaa kiinni kotimaan asioissa. Onhan irrottautuminen yksi olennainen osa reppureissaamista :)

    Dehydraatiojauhe sekoitetaan veteen eli siitä tulee juoma, josta saa kaikkia vitamiineja ja suoloja, joita menettää oksennellessa. Tosi kätevää silloin kun mikään muu ei pysy sisällä!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...